Tunnuskuvien äärellä

Osa 1: Tunnuskuvien äärellä

Miten paljon voi saada selville taideteoksesta, josta ei lähtötilanteessa tiedetä muuta kuin mitä silmillä on nähtävissä?

Jos olet vieraillut Herttoniemessä Konservointikillan työhuoneella, olet saattanut nähdä siellä pahasti vaurioituneen, nuorta naista esittävän öljymaalauksen. Maalaustaiteen konservaattorit Anna Lehikoinen ja Jenna Parkkila-Mäki kertoivat, että teos oli päätynyt työhuoneelle odottamatta, sillä entinen omistaja oli päättänyt luopua vaikeasti repeytyneestä maalauksestaan. Teoksen aikaisempia vaiheita ei tunneta. Kooltaan se on n. 66 x 56 cm. Konservaattorit olivat jo pidempään suunnitelleet työstävänsä teoksesta näytetyön, jonka avulla on helppoa havainnollistaa asiakkaille eri konservointi- ja restaurointitoimenpiteiden vaikutuksia maalauksiin.

Maalaus kehyksineen ennen konservointitoimenpiteitä (Kuva: Kaisa Kannus)
Maalauksen taustapuoli. (Kuva: Kaisa Kannus)

Konservaattorit ja taidehistorioitsijat näkevät samassa teoksessa eri asioita, joten vuoropuhelu äärellä ja yhdessä pohtiminen on usein erittäin hedelmällistä. Konservointikillan blogipostauksessa Anna Lehikoinen kertoo, miten maalauskonservaattorit tutkivat maalausta ja mitä kaikkea he saivat siitä selville.

Taidehistorioitsijaa kiinnostaa aihe. Maalaus on puolivartalokuva naisesta, ja tausta on erittäin tumma. Naisen asento on aavistuksen kiertynyt, ja katse on suuntautunut ylöspäin. Naisella on päällään roosan värinen, silkkisen kiiltävä, pitsireunainen puku. Puvun miehusta on hyvin avoin. Oikealle käsivarrelle laskeutuu tummanpunainen, kultakirjailtu viitta. Viitan alta pilkistää valkoinen hiha. Naisen leuka on koholla, huulet aavistuksen raollaan ja oikea käsi puristaa vasenta rintaa. Vasemmassa kädessään naisella on ohut, pitkä tanko, jossa hulmuaa kevyesti lippu. Lipussa on punaista ja vaaleaa väriä. Naisen ruskeilla hiuksilla lepää yksinkertainen, pieni kruunu, jonka materiaali vaikuttaa kullalta.

(Kuva: Kaisa Kannus)

Miten maalauksen naisen henkilöllisyys olisi mahdollista selvittää? Taidehistoriassa puhutaan attribuuteista. Ne ovat tunnuskuvia tai esineitä, jotka auttavat identifioimaan taideteoksen aiheen tai siinä kuvatun henkilön esimerkiksi mytologiseksi hahmoksi, pyhimykseksi tai Raamatun henkilöksi. Mies kypärä päässään ja siivet kantapäissään identifioituu antiikin jumala Hermesiksi, apostoli Pietarin taas tunnistaa avaimistaan.

Tässä tapauksessa päättelimme, että lippu ja kruunu ovat ne attribuutit, joiden avulla nainen todennäköisimmin voidaan tunnistaa.

Peter Paul Rubens: Saint Peter. Öljy paneelille. 1610–12. Copyright © Museo Nacional del Prado

Attribuuttien tutkimus osoitti, että kyseessä on mitä todennäköisimmin marttyyri: Pyhä Ursula. Legendan mukaan Ursula oli englantilainen prinsessa, joka lähti 300-luvulla (ajoitus vaihtelee) seurueensa kanssa pyhiinvaellusmatkalle Roomaan. Paluumatkalla hunnit ottivat seurueen kiinni Kölnissä. Muu seurue teloitettiin, mutta hunnien johtaja ampui Ursulan jousella, koska tämä oli torjunut hänet. Näin ollen yksi Ursulan attribuuteista on tyypillisesti nuoli. Ursula on usein kuvattu myös kruunu päässään, jotta hän on tunnistettavissa prinsessaksi. Erittäin tyypillinen ja tärkeä attribuutti on myös lippu, jossa on punainen risti valkoisella, tai joskus hopeisella pohjalla. Kyseessä on Pyhän Yrjön risti, joka on myös Englannin kuningaskunnan lipussa. Eri aikoina Ursulan attribuutit ovat myös hieman vaihdelleet, esimerkiksi varhaisissa kuvauksissa Ursula on usein kuvattu seurueensa kanssa.

Hans Memling: Martyrdom of Saint Ursula. Öljy puulle. Ennen 1489.

Kysymyksiäkin heräsi. Maalauksen naisella ei ole nuolta eikä hänellä näy myöskään rintakehässään tai kurkussaan haavaa, joka Ursulaa kuvaavissa maalauksissa usein on mukana tuomassa lisädramatiikkaa.

Caravaggio: The Martyrdom of Saint Ursula. Öljy kankaalle. 1610

Tutkimassamme maalauksessa naisen käden alla olevassa kohdassa on kuitenkin voimakkaita päällemaalauksia, joten voisiko haava löytyä konservoinnin jälkeen – vai onko taiteilija halunnut kuvata Ursulan ilman nuolta tai sen aiheuttamaa haavaa? Entä maalauksen ajoitus – toisiko teoksen konservointi selkoa tähän kysymykseen?

Jatkamme maalauksen tutkimista ja päivitämme tuloksia vuorotellen yhdessä Konservointikillan Annan kanssa.

Lähteet:

http://www.christianiconography.info/ursula.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Ursula

https://www.historic-uk.com/HistoryUK/HistoryofEngland/Saint-Ursula-the-11000-British-Virgins/

Kuvalähteet:

Caravaggio:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=509490

Memling:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Martyrdom_of_Saint_Ursula,_by_Hans_Memling.jpg

Rubens:https://www.museodelprado.es/en/the-collection/art-work/saint-peter/191fcaa5-1841-41dd-bcae-939be2f88437

1 thought on “Tunnuskuvien äärellä

  1. Pingback: Maalaus täynnä historiaa | Konservointikilta

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *